Pirkanmaan tietojenkäsittely-yhdistys ry

Pitkyläiset tutustuivat makrotason palvelumuotoiluun

Yliopettaja Vesa Heikkinen TAMK:n palveluliiketoiminnan koulutuksesta kävi Pitkyn vieraana kertomassa palvelumuotoilusta. Tarjolla ei ollut tavanomaista palvelumuotoiluluentoa, jossa mietitään yksittäisen palvelun kulkua yksilön kannalta, vaan nyt oli teemana pykälää isompi taso: miten palvelumuotoilu toimii, kun mietitään kaupungin, koko elinympäristömme kehittämistä. Sillä tasolla käsitellään sitä, miten kaupunkimme toimii kansalaisilleen isoissa muutoksissaan. Tämä tason unohtamisesta on palvelumuotoilua usein moitittu.

Vesa Heikkinen

Kun ajatellaan vaikka massat keräävää Kantta, on aikamoinen haaste saada se toimimaan paikan liiketoiminnan kannalta, täyttöasteen, käyttöasteen ja näyttöasteen pitää olla kunnossa. Olennaista on logistiikka: valtava määrä ihmisiä - asiakkaita ja tilaisuuksien toimijoita - pitää kuljettaa tilaan ja pois sujuvasti monia reittejä, lentokentältä ja lähiöistä. Sama olemisen ja liikkumisen haaste on kaupungin keskustassa. Miten kulkeminen sujuu, kenties yhä useammin polkupyörällä, ja missä on paikkoja olla ja kohdata. Mikä on se, mikä kiinnostaa ihmisiä ja tuo heitä paikkoihin? Isoja kaupunkikuvan haasteita.

Ja kaikki muuttuu. Kaupunkia pitää tehdä tulevaisuuden tarpeisiin. Mutta mitä niistä tiedetään? Datapohjaisuus ja nykyisen ihmisymmärryksen käyttö voi tuottaa vääriä tulkintoja, varsinkin kun palvelumuotoilijat ovat aina rakentajan asialla eikä niille makseta riskianalyyseistä tai peruskonseptien kyseenalaistamisesta. Mutta numeroita pitää käyttää, jotta on datapohjaa siitä, mistä uudet asukkaat, asiakkaat ja yritykset tulevat ja millaisessa globaalissa kilpailukentässä yritykset toimivat. Kirjoittajan huomio: datapohjaisuus ja globaalien tulevaisuuskuvien kopiointi, mitä usein näemme, on aika heikkoa muotoilua ja ajopuutouhua. Muotoilun pitäisi tuottaa uniikkeja ratkaisuja, jotka eivät sopeudu tulevaisuuteen, vaan kehittävät sitä, sen yhteiskuntaa, ympäristöä, arkkitehtuuria. Sitä, mikä esim. Pirkanmaalla on ydintä ja arvokasta.

Kaikenkaikkiaan saimme paljon ajatuksia herättävän katsauksen siihen palvelumuotoilun tasoon, josta puhutaan vähemmän, mutta mikä on areenana IT-palvelujen kehittämiselle ja mikrotason palvelumuotoilulle, missä pitäisi riittää tekemistä osallistujillekin.

Asiaan liittyen: Olimme taas Sampolassa. Sen uniikki arkkitehtuuri (arkkitehdit Timo Penttilä ja Kari Virta) on tärkeä raami ja osa rakennuksen ja siinä toimivien palvelujen muotoilua. Samoin on olennaista rakennuksen sijoitus logistisesti erinomaiselle paikalle ja lähelle Sorsalammen "lähiluontopalveluja". Samanlaiset kysymykset ovat olennaisia koko kaupungin kehittämisessä.

Sampola

Teksti ja kuvat: Matti Vuori

Artikkelilaji: