Itsenäisyysjutun kuvituskuva

Tietoteknisestä itsenäisyydestä 2020

(Vuosipäivitetty versio)

Näin itsenäisyyspäivän aikaan tulee aina mieleen tietotekninen itsenäisyys. Se on tärkeää, koska itsenäinen määrää itse itsestään (jo määritelmällisesti), on vapaa toimimaan, kehittymään, uudistumaan, kasvamaan – ja toimimaan tasavertaisesti toisten kanssa. Tietotekniikan kuvioissa on kyse kaikista ekosysteemin elementeistä: systeemit, tuotteet ja palvelut, niiden kehittäjät toimittajat ja räätälöijät, sekä asiakkaat ja käyttäjät. Plus moni muu – näkökulmasta riippuen. Tietotekniikka on yhteinen asiamme ja maailmamme keskeinen juttu.

Itsenäinen toimija voi olla avoin ja oma itsensä, mikä avaa jokainen hetki paljon mahdollisuuksia. Itsenäisyys on mahdollistaja, vapauttaja ja hyvinvoinnin avain. Valtioilla itsenäisyys on suhde muihin valtioihin tai valtioiden yhteenliittymiin tai sopimuksiin. Tietoteknisessä itsenäisyydessä on eniten kyse omien tuotosten tai kulttuurin käyttämien systeemien suhteesta kulttuurin dominoiviin systeemeihin ja ajattelumalleja ja markkinoita hallitsemiin toimijoihin ja niiden tarjontaan. Kyse on paitsi käytännöstä, myös mentaalimalleista: miten itsenäisiä itse ajattelemme olevamme? Se muovaa todellisuuden ja tulevaisuuden tekemisen.

Mistä kaikesta tietotekninen itsenäisyys sitten koostuu? Kenties vaikka tällaisistä:

Itsetunto:

  • Itsenäisen kannattaa kokea olevansa tasavertainen muiden kanssa – niin kansallisella, organisaatioiden kuin yksilöidenkin tasolla.
  • Digitaalisessa globalisaatiossa kaikki ovat samalla viivalla ja suhdanteet muuttuvat nopeasti.
  • Tämä muuttuu käytännöksi tuotteiden ja palvelujen ennakkoluulottomassa kehittämisessä, markkinoinnissa ja brändäyksessä.

Itsemääräämisvalta:

  • Tietovarastot mieluummin omissa käsissä – ei tuntemattomissa pilvissä, matkalla sinne muiden katseltavissa.
  • Taloudellinen pärjääminen lisää aina itsenäisyyttä.
  • Mentaalinen vapaus. Ei ajattelumallien liiallista kiinnittymistä. Vapaata ajatusta on vaikea vangita.
  • Tehdään itse teknologiaa ja alustoja, joiden piirteistä ja tulevaisuudesta päätetään. Meillä on uusia vahvoja osaamisalueita vaikkapa teollisessa Internetissä ja tekoälyssä. Osaamisen tuotteistus vahvoiksi alustoiksi ja brändeissä antaa mahdollisuuksia, liiketoimintaa ja itsetuntoa.

Valinnanvapaus:

  • Ei toimittajaloukkuja. Pitkäjänteinen tahdosta riippumaton tulonsiirto toisille ei ole kovin itsenäistä.
  • Ei alustaloukkuja. Osataan yleisiä asioita niin vahvasti, että uudet alustat omaksutaan nopeasti. Suositaan avoimia ratkaisuja, koska ne ovat helpommin vaihdettavia.
  • Tietotekniikkatoimittajalla ei päämiesloukkuja. Ollaan niin osaavia, että on kysyntää ja valinnanvaraa laajemminkin.
  • Työntekijällä oi ole työsuhdeloukkuja. Kehitetään osaamista niin, että on sitä vastaavaa kysyntää.
  • Tehdään sellaisia järjestelmiä, jotka ovat joustavia ja elementeittäin vaihdettavia.

Turvallisuus:

  • Tietoturvallisuus on kunnossa. Jos tunkeutuja tulee verkkoon tai joutuu kiristyksen uhriksi, on toisen vallassa.
  • Kansalaisten ja kaikkien muidenkin tietosuojasta pidetään huolta. Tietomme ovat omaa omaisuuttamme ja meidän on päätettävä, miten niitä käytetään digitaalisessa todellisuudessa ja ”reaalimaailmassa”.
  • Pidetään huolta digitaalisen tiedon oikeellisuudesta ja muusta laadusta. Se, joka uskoo ”fake newsiä”, ei ole vapaa, vaan koko ajan vietävissä minne tahansa.
  • Riski-ajattelun ja vahvuuksien kehittämisen synerginen liitto. Riskienhallinta on näinä aikoina tärkeämpää kuin koskaan, kun kyberturvallisuus on koko ajan vaarassa ja digitalisaatio lisää riippuvuutta haavoittuvasta tekniikasta. Sopimusriskit ovat yhtä oleellisia kuin teknologian riskit ja turvallisuusriskit.

Resilienssi:

  • Riskeihin liittyy kyky kestää häiriöitä. Fragiili (herkästi särkuvä) organisaatio, liiketoiminta tai konsepti, ei ole itsenäinen suhteessa ympäristöön, jos ympäristön häiriöt helposti vahingoittavat sitä. Häiriöitä pitää kyetä sietämään, hallita, oppia niistä ja sen seurauksena vahvistua ja itsenäistyä lisää.

Kannattavuus:

  • Itsenäisyys ei ole lainkaan relevantti käsite, jos liiketoiminta ei ole kannattavaa. Jos toiminta pitää lopettaa tai pienessäkin lamassa vaikka myydä toisille, ei mitään oikeaa itsenäisyyttä ole olemassa.

Vapautta yhdessä, kulttuurissa, ajatuksissa:

  • Kollektiivinen vapauden ja mahdollisuuksien kulttuuri.
  • Diversiteetti on vapautta. Mutta asioiden standardisointi on myös vapautta.
  • Ei ehdollistuta itse tai ehdollisteta toisia ”de facto” systeemeihin tai toimittajiin.
  • Vapauden etiikka – vapauteen liittyy aina eettinen pohja ja eheys, joka auttaa myös ylläpitämään vapautta yhdessä.
  • Herkkyys kahlitseville asioille – kaikenlaiset kahleet kasvavat vähitellen.
  • Puolustetaan oikeuksiamme – niin digitaalisia kuin kaikkia muitakin.
  • Itsenäisyydessä on aina se jokin, joka on itsenäinen – yksilö, yritys, yhteisö… Paikallisten yhteisöjen olemassaolo on osa yhtenäisyyttä, osa sen mekanismeja ja symboleja. Pitkykin on itsenäisyytemme merkki ja kanava kehittää sitä – kuten itse haluamme.

t. Matti Vuori

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *