Pitkyn webinaarissa teemana terveydenhuollon etämittaus- ja lausuntopalvelut
Pitkyn hallituksen Janne Kivinen esitteli webinaarissamme 29.9.2020 uudenlaisen sydänsairauksien hoidon eli kardiologian tieto- ja mittausjärjestelmän sekä etätoimintamallin. Siinä on ideana kardiologin toiminta etänä tietojärjestelmän kautta, jonne lähetetään paikallisesta terveydenhuollosta mittaustiedot analyysiä ja lääkärinlausuntoa varten. Casena oli Fysiolinen markkinoima järjestelmä.
Terveydenhuolto on tunnetusti alue, jossa on pulaa resursseista ja rahasta. Ja mm. väestön ikärakenteen kehitys tarkoittaa sitä, että pula vain lisääntyy ja samalla lääketieteen kehitys tuottaa uusia hoitomuotoja, jotka kaikki maksavat – samalla kun maksajien määrä saattaa vähentyä. Terveydenhuollon ja erityisesti erikoissairaanhoidon kasvavat kustannukset rasittavatkin merkittävästi sairaanhoitopiirien ja kuntien taloutta. Mutta uusi teknologia mahdollistaa uusia, kustannustehokkaita toimintamalleja.
Etälääkäripalvelut jo sinänsä ovat mainio asia – ei tarvita matkustamista kuin kenties paikalliseen perusterveydenhuollon vastaanotolle – ja aina ei tarvitse lähteä kotoakaan, lääkärikin voi olla missä tahansa, vaikka toisessa maassa. Näin kynnys palvelujen käyttöön alenee ja kokonaisuutena voidaan saada vähemmillä kustannuksilla parempaa potilastyytyväisyyttä – mutta ennen kaikkea tietysti terveyttä. Tämä on osa yleistä terveydenhuollon digitalisaatiota, mikä helpottaa henkilöstöäkin, kun etälääkäri voi eri usein tavalla jäsentää työpäiväänsä kuin paikallisessa terveyskeskuksessa.
Entäs sitten erityisesti sydänsairaudet? Mittaukset voidaan tehdä paikallisessa sairaalassa, terveyskeskuksessa tai mobiilivälineillä potilaan kotona. Tiedot kerätään sitten laitteen muistikortilta hoitajan tietokoneille, vähän tarkistetaan ja siivotaan ja lähetetään sitten toisaalla olevalle erikoislääkärille. Hän sitten tutkii mittaustiedot ja antaa lausunnon. Tämä on hyvä työn organisointitapa, sillä juuri erikoislääkärien saatavuus jokaiselle paikkakunnalle on luonnollisesti mahdotonta ja keskussairaaloihin on suuressa maassamme usein kovin pitkä matka. Janne esitteli tällaisen järjestelmän suunnittelua, arkkitehtuuria ja työnkulkua.
Tällainen systeemi on hyvää inkrementaalista digitalisaatiota, joka puuttuu korjaavalla otteella henkilöstökysymyksiin ja potilaiden kokemukseen ja tuottaa toimintatavan, jossa on suurin osa tuttua, mutta sen lisänä sopivaa nykyaikaista paikkariippumattomuutta ja hoitohenkilökunnan töiden jäsentymistä. Tekniikassa ei intoilla – ei ole esim. häiriöherkkiä mobiiliyhteyksiä ja vanhuksille vaikeita omakäyttösovelluksia – vaan käytetään robusteja välineitä. Moni voi miettiä, että voisiko tulevaisuudessa kardiologinkin poistaa kuviosta joissakin ei-kriittisissä tutkimuksissa, sillä datan analyysi voisi sopia ihan hyvin tekoälyllekin. Saapa nähdä, mihin kehitys kehittyy.
Yksi digitalisoinnin haaste on se, että syntyy uusia ohjelmia ja järjestelmiä, uusi käyttöliittymiä ja uutta dataa, joka kenties on irrallaan muusta. Tässäkin systeemissä olisi hyvät integrointimahdollisuudet potilastietojärjestelmiin, mutta käyttäjäorganisaatiot eivät vielä ole nähneet sitä tarpeelliseksi.
Lue systeemistä tarkemmin Jannen kalvosetistä
Kiitos Jannelle esityksestä ja osallistujille keskustelusta.
Teksti & kuva: Matti Vuori