Pitkyn webinaarissa luodattiin ICT:n potentiaalia kiertotalouden kehitykselle
Kiertotalous on uusi tietotekniikan avainalue, jossa on mahdollisuudet valtaville innovaatioille digitaalisia alustoja, analytiikkaa ja uusia teknologioita hyödyntäen. Pirkanmaalla on erinomaiset mahdollisuudet olla tässä edelläkävijä. Innovaatiot syntyvät usein toimialojen yhteyskohdissa ja tässä on uusi ICT:n alue, jossa paitsi luodaan kestävälle kehitykselle uusia mekanismeja ja myös talousalueelle valtavia taloudellisia mahdollisuuksia. Siksipä Pitky järjesti aiheesta webinaarin aurinkoisena kevätiltana 12.5.2021.
Tilaisuuden avasi päivän puheenjohtaja Timo Pellikka CGI:ltä. Pitkyn varapuheenjohtaja Petri Parkkali, toi tilaisuuteen Pitkyn terveiset nostamalla esille yhdistyksen roolin katalysaattorina ja miten haluamme olla kiihdyttämässä osaamista uusilla alueilla ja tuomalla yhteen osaajia ja aktiiveja.
Sitten esityksiin. ECO3 hanke on erinomainen Pirkanmaalainen esimerkki palkitusta kestävän kehityksen hankkeesta jossa tietojenkäsittelyllä ja alustataloudella voi olla ratkaiseva rooli meidän kaikkien hyvinvoinnille ja samalla tehokkaalle materiaalivirtojen hyödyntämiselle ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymiselle. Tilaisuuden ensimmäisessä esityksessä Sakari Ermala, Verte Oy toimitusjohtaja, kertoi EC03:n konseptista ja kuinka julkinen toimija voi mahdollistaa teollisen mittakaavan kiertotalousmarkkinaa ja miten EC03 on digitalisaation ja kiertotalouden data-alustan mahdollistaja. Oli hienoa kuulla, miten Suomea pidetään maailmalla johtavana kiertotalousmaana ja ECO3 on siinä ideoillaan aivan kärjessä. ECO3 tuottaa alueelle skaalautuvan konseptin, joka on perusteellisesti kehitetty eri toimijoiden yhteishankkeena. Konsortion työnä on kehitetty konseptin roadmap, suunnitelmat markkinoiden mahdollistamiseksi ja systemaattinen kiertotalouden kiihdyttämö. Idea on päästä eroon yksittäisistä ekosysteemeistä ja niiden sijaan luoda ECO3:sta äitialusta, joka verkottuu muiden kanssa. Kiertotalous tarvitsee yhteentoimivia tietojärjestelmiä ja kehitteillä onkin edistyksellinen data-alustakonsepti.
Netum oy:n konsultointijohtaja Juha-Pekka Leskinen – monille tuttu TIVIA-aktiivina, mm. hallituksen puheenjohtajana neljä vuotta – toi tilaisuuteen ICT-järjestelmätoimittajan näkökulman. Leskinen korosti, että kiertotalous on monilla tavoin tietotekniikankin kannalta aivan samanlaista kuin mikä tahansa teollinen toiminta, mutta joitakin keskeisiä eroja on. Yksi niistä on lainsäädännön määrä. Se toisaalta tuottaa kompleksisuutta, mutta myös tuottaa homogeenisen ympäristön ja tuottaa toimijoille mahdollisuuksia, sillä lainsäädännöstä voidaan suoraan tunnistaa tietojärjestelmien tarpeita. Kiertotalous onkin valtava digitalisointihanke! Iso haaste on se, että aihepiirin uutuuden vuoksi ei ole vakiintuneita liiketoimintamalleja, vaan asioita vasta kokeillaan. Lainsäädännön määrän vastapainoksi puuttuu standardeja. Organisaatioissa onkin siksi haasteita muuttaa johdon visiot toimiviksi käytännöiksi – joiden toteuttamiseen kyllä yleensä löytyisi osaamista. Alalla on myös paljon pieniä toimijoita, joiden tietotekniset kyvyt ja resurssit ovat usein heikkoja. Suomessa on myös muihin maihin verrattuna se ero, että meillä halutaan tietää mitä tavarakuormissa on oikeasti. Se edellyttää teknistä tunnistamista, missä taasen tarvitaan monenlaista digitaalitekniikkaa. Muissa maissa tyydytään usein karkeisiin keskiarvotietoihin.
Kolmas puhuja Anu Haverinen työskentelee Digialla tukien asiakkaita datalähtöisillä digitaalisilla ratkaisuilla ja palveluilla. Anua kiinnostaa datan ja analytiikan hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisessä, kestävän kehityksen tukemisessa ja uusien palveluiden luomisessa. Hän reflektoi esityksessään miten alustatalous, digitalisaatio ja uudet teknologiat – sekä ekosysteemien hyödyntäminen – ovat vahvassa roolissa kiertotalouden ja kestävän kehityksen edistämisessä. Anu kuvaili miten kiertotaloudessa tarvitaan hyvin monenlaista dataa. Mutta datalla ei ole arvoa ennen kuin sitä osataan hyödyntää. Siksi tarvitaan osaamista, liiketoimintamalleja, ansaintalogiikkaa niin kierrätettäville materiaaleille kuin datallekin. Datan käyttöä haittaa usein se, että yritykset eivät vielä osaa jakaa dataansa, vaan suojelevat sitä – ihan syystä, sillä datalla on potentiaalista arvoa. Kiertotalous on myös datatalous! Kehittynyt analytiikka tulee luomaan paljon uusia mahdollisuuksia, mm. materiaalivirtojen ennakointi, tekstianalytiikka, visualisointi ja simulointi, mm. uuden alueen toiminnan tarkastelu 3D-visualisaatiossa.
Kokonaisuutena tilaisuus oli mainio. Se toi yhteen kolme eri näkökulmaa huippuasiantuntijoiden esittämänä. Kaikki olivat samaa mieltä, että tästä on hyvä jatkaa webinaarisarjaa (ehkä se jo syksyllä muuttuu seminaarisarjaksi…) ja siksi seuraava askel onkin heti kesälomien jälkeen järjestettävä tilaisuus työ-otsikolla data-alustat ja esimerkit . Mietinnässä on data-alustojen esimerkkitoteutusten esittelyä – näihin otetaan ehdotuksia mielellään vastaan (emailina petri.parkkali@pitky.fi). Tapahtumaa aletaan nyt plänätä – olkaa kuulolla.
Pankaahan jo kalenteriinne alustava varaus:
Kestävän kehityksen webinaarisarja: data-alustat ja esimerkit 16.9.2021 klo 16-18
Kiitos esiintyjille ja kiinnostuneille osallistujille!
Teksti: Matti Vuori, Petri Parkkali, Timo Pellikka
Kuvat: Matti Vuori