Yhdistystoiminnassakin on ristiriitaisia tavoitteita
Nykyään ymmärretään, että kaikenlaisissa ihmisten tekemisissä on erilaisia ristiriitaisia tavoitteita. Leanin taustayrityksen Toyotan sellaisista on tehty oikein kirja (Extreme Toyota), mutta tämä artikkeli HBR:ssä tiiviistää parhaat palat. Nykyajan idea on se, että ristiriidat ovat väistämättömiä ja terve merkki. Tietysti jo ennen vanhaan kiinassa tajuttiin, että kaikessa on piilevänä vastakohtansa. Niinpä ristiriitaisuuden on fiksua hyväksyä ja olla stressaamatta niistä. Toyotalle ne pitävät firman kollektiivisen ajattelun virkeänä ja haasteita tarjoavana.
Mitäs ristiriitoja on yhdistystoiminnassa? Sieltä löytyy tällaisia:
- Pitäisi mielellään olla aktiivinen ja järjestää tapahtumia sun muuta vs. yhdistyksen soisi olevan vastapaino työelämän paineille ja hektisyydelle.
- Yhdistys voisi edustaa alansa ideaaleja ilman kompromisseja (harrastajat ovat joissakin asioissa kaikkein parhaita) vs. harrastuksissa voisi mielellään olla vähän lepsummin.
- Viestinnän pitäisi olla aktiivista, koko ajan, kaikkialla vs. eikö edes harrastuksissa voisi olla irti infomaatiotuotannon talkoista.
- Brändiä pitäisi kehittää ja hallita tiukasti, jotta erotutaan edukseen vs. tuollainen kaupallis-strateginen ajattelu pilaa kaiken.
- Kestääkseen ajan hammasta yhdistyksellä pitää olla kestävä visio, jonka puitteissa ei hötkyillä vs. ympäristö fragmentoituu ja pitäisi tarttua kaikkeen uuteen ns. eilen.
- On tarve olla abstrakti… vs. jotta pystyy mukautumaan kaikkeen konkreettiseen.
- Ollakseen vaikuttava pitää fokusoida ja priorisoida vs. mutta yhteisöeettisesti kaikille kukille on annettava valoa ja lämpöä.
- Pitäisi muuttua jatkuvasti vs. mutta toiminnalla on rituaalinen katkoksia tuottava vuosirytmi.
- Fyysiset kohtaamiset tuottavat tärkeää ”liimaa” vs. osallistumisen pitäisi olla kaikille mahdollisimman hyvin onnistuvaa.
- Jne…
Oikeastaan jokaisen organisaation pitäisi miettiä omat ristiriitansa ja kuvata strategiassaan suhteensa niihin.
Varoitus: Tämä ristiriitaisuuksien maailma ei tietenkään sovi kaikkiin konteksteihin. Esimerkiksi käytännön työlle ei ole eduksi, jos ihmiseltä vaaditaan ja työstä mitataan ristiriitaisia asioita. Siinä on ihmismieli, jaksaminen ja terveys kovilla. Käytännön työhön vaikuttavien ristitiitojen tunnistaminen ja poisto onkin tärkeää työtä kaikessa kehittämistyössä ja eka kysymys uusille asioille onkin: syntyykö muutoksesta ristiriitoja työn muiden elementtien kanssa, ottaen huomioon työntekijä, välineet, työn kohde, yhteistyö, työn normit, työyhteisö (kehittävän työntutkimuksen jäsennystapaa).
Teksti: Matti Vuori