(Vuosipäivitetty versio – mukana taas joitakin uusia näkökulmia. Tekstien uudelleenkäyttö on kestävää kehitystä!)

Itsenäisyyspäivän aikaan tulee aina mieleen tietotekninen itsenäisyys. Se on tärkeää, koska itsenäinen määrää itse itsestään (jo määritelmällisesti), on vapaa toimimaan, kehittymään, uudistumaan, kasvamaan – ja toimimaan tasavertaisesti toisten kanssa. Tietotekniikan kuvioissa on kyse kaikista ekosysteemin elementeistä: systeemit, tuotteet ja palvelut, niiden kehittäjät toimittajat ja räätälöijät, sekä asiakkaat ja käyttäjät. Plus moni muu – näkökulmasta riippuen. Tietotekniikka on yhteinen asiamme ja maailmamme keskeinen juttu.

Itsenäisyys on mahdollistaja ja mindset

Itsenäinen toimija voi olla avoin ja oma itsensä, mikä avaa jokainen hetki paljon mahdollisuuksia. Itsenäisyys on mahdollistaja, vapauttaja ja hyvinvoinnin avain. Valtioilla itsenäisyys on suhde muihin valtioihin tai valtioiden yhteenliittymiin tai sopimuksiin. Tietoteknisessä itsenäisyydessä on eniten kyse omien tuotosten tai kulttuurin käyttämien systeemien suhteesta kulttuurin dominoiviin systeemeihin ja ajattelumalleja ja markkinoita hallitsemiin toimijoihin ja niiden tarjontaan. Kyse on paitsi käytännöstä, myös mentaalimalleista: miten itsenäisiä itse ajattelemme olevamme? Se muovaa todellisuuden ja tulevaisuuden tekemisen.

Itsenäisyys antaa valtaa

Kuten tiedämme, me elämme maailmassa, jossa tietotekniikka läpäisee kaiken hyvinvointisektorista sodankäyntiin. Joskus tietotekninen eko- ja valtasysteemi täysin määrittää sen, mikä on mahdollista tai jopa muokkaa muuta todellisuuttamme viestinnän jonkinlaisen vinouttamisen tai kieltämisen kautta. Ja me olemme voimattomia ja voimauttamattomia, koska ne systeemit ovat juridisesti ja psykologisesti valtapiirimme ulkopuolella. Jos ne eivät olisi, voisimme avoimin mielin miettiä niitä, kehittää niitä, säädellä niitä, luoda niille kilpailua paremmin tukevan ympäristön. Tämä vaikutus-avaruus kattaa monia asioita kaupallisuudesta systeemien ympäristöystävällisyyteen – sekä suoraan että välillisesti.

Itsenäisyyteen liittyykin aina systeemiajattelu. Toimija on itsenäinen suhteessa muihin, jossain kokonaisuudessa ja kaikilla sen tasoilla. Vasta kokonaisuuden ja kaikkien sen vuorovaikutusten ymmärtämisen jälkeen voi ymmärtää itsenäisyydenkin olemuksen, vaikutukset, mahdollisuudet ja rajat.

Itsenäisyys on riskienhallintaa

Jo vuonna 2020 alkanut ICT-komponenttikriisi on nostanut vahvasti esille sen, millainen riski on, kun kaikki systeemien fyysinen komponenteista koostuva infrastruktuuri on toisten käsissä. Itsenäisyys on siksi tärkeää riskienhallinnalle.

Sama riskienhallinnan näkökulma pätee ohjelmistosysteemeihinkin. Niissä ei ole kyse saatavuudesta, vaan systeemien tieto- ja kyberriskeistä.

Viestintäsysteemien riskit liittyvät viestinnän teknisen onnistumisen ohella informaation oikeellisuuteen ja jopa tahalliseen vääristämiseen. On aika huono tilanne, jos suomalainen viestintä esimerkiksi joutuu toimimaan viestintäsysteemissä, jota sen omistava taho väärinkäyttää globaaleihin tai maansa sisäpolitiittisiin pyrkimyksiin, tai tarkoituksiin, joita ei voida pitää eettisinä tai pohjoismaisten arvojen mukaisina.

Tietotekniikka on symboli – ja itsenäisyys siinä merkityksellistä

Tietotekniikka ei muutenkaan ole vain rationaalinen väline, vaan symboli. Sen käyttö on merkki edistyksellisyydestä, oma kehittäminen on merkki kyvykkyydestä. Itse rakennettu talokin (tai itse koottu huonekalu) on ihan eri juttu kuin valmiina ostettu.  Vielä hienointa on, jos se itse tehty kelpaa muillekin. Tietotekniikka on iso symboli kulttuurissamme ja symboleissa on voimaa.

Mistä kaikesta tietotekninen itsenäisyys sitten koostuu?

Itsetunto:

• Itsenäisen kannattaa kokea olevansa tasavertainen muiden kanssa – niin kansallisella, organisaatioiden kuin yksilöidenkin tasolla.
• Digitaalisessa globalisaatiossa kaikki ovat samalla viivalla ja suhdanteet muuttuvat nopeasti.
• Tämä muuttuu käytännöksi tuotteiden ja palvelujen ennakkoluulottomassa kehittämisessä, markkinoinnissa ja brändäyksessä.

Itsemääräämisvalta:

• Tietovarastot ja tietotekninen viestintävälineistö mieluummin omissa käsissä – ei tuntemattomissa pilvissä, matkalla sinne muiden katseltavissa tai muiden manipuloitavissa.
• Taloudellinen pärjääminen lisää aina itsenäisyyttä.
• Mentaalinen vapaus. Ei ajattelumallien liiallista kiinnittymistä. Vapaata ajatusta on vaikea vangita.
• Tehdään itse teknologiaa ja alustoja, joiden piirteistä ja tulevaisuudesta päätetään. Meillä on uusia vahvoja osaamisalueita mm. tekoälyssä, tietojärjestelmissiä ja peliteknologioissa. Osaamisen tuotteistus vahvoiksi alustoiksi ja brändeissä antaa mahdollisuuksia, liiketoimintaa ja itsetuntoa.
• Joskus, paradoksaalisesti, itsenäisyys edellyttää verkottumista ja kumppanuuksia.
• Suhteisiin muiden kanssa liittyy myös muiden itsenäisyyden kunnioittaminen ja tukeminen.

Valinnanvapaus:

• Ei toimittajaloukkuja. Pitkäjänteinen tahdosta riippumaton tulonsiirto toisille ei ole kovin itsenäistä.
• Ei alustaloukkuja. Osataan yleisiä asioita niin vahvasti, että uudet alustat omaksutaan nopeasti. Suositaan avoimia ratkaisuja, koska ne ovat helpommin vaihdettavia.
• Tietotekniikkatoimittajalla ei päämiesloukkuja. Ollaan niin osaavia, että on kysyntää ja valinnanvaraa laajemminkin.
• Työntekijällä oi ole työsuhdeloukkuja. Kehitetään osaamista niin, että on sitä vastaavaa kysyntää.
• Tehdään sellaisia järjestelmiä, jotka ovat joustavia ja elementeittäin vaihdettavia.

Turvallisuus:

• Tietoturvallisuus on kunnossa. Jos tunkeutuja tulee verkkoon tai joutuu kiristyksen uhriksi, on toisen vallassa.
• Tietotekniikan fyysisenkin infrastruktuurin turvallisuus on kunnossa ja kokonaisuutena suunniteltu kestämään luonnonilmiöt, sabotaasin tai sotatoimet.
• Kansalaisten ja kaikkien muidenkin tietosuojasta pidetään huolta. Tietomme ovat omaa omaisuuttamme ja meidän on päätettävä, miten niitä käytetään digitaalisessa todellisuudessa ja ”reaalimaailmassa”.
• Pidetään huolta digitaalisen tiedon oikeellisuudesta ja muusta laadusta. Se, joka uskoo ”fake newsiä”, ei ole vapaa, vaan koko ajan vietävissä minne tahansa.
• Riski-ajattelun ja vahvuuksien kehittämisen synerginen liitto. Riskienhallinta on näinä aikoina tärkeämpää kuin koskaan, kun kyberturvallisuus on koko ajan vaarassa ja digitalisaatio lisää riippuvuutta haavoittuvasta tekniikasta. Sopimusriskit ovat yhtä oleellisia kuin teknologian riskit ja turvallisuusriskit.

Resilienssi:

• Riskeihin liittyy kyky kestää häiriöitä. Fragiili (herkästi särkuvä) organisaatio, liiketoiminta tai konsepti, ei ole itsenäinen suhteessa ympäristöön, jos ympäristön häiriöt helposti vahingoittavat sitä.
• Fyysisen infrastruktuurin reslisienssi kattaa jo valmiudet rakentaa systeemit uudestaan, jos ne vaurioituvat.
• Häiriöitä pitää kyetä sietämään, hallitsemaan, oppimaan niistä. Tämän kautta voi vahvistua ja itsenäistyä lisää.

Kannattavuus:

• Itsenäisyys ei ole lainkaan relevantti käsite, jos ICT-liiketoiminta ei ole kannattavaa tai sen soveltaminen ei vastaa vaatimuksia.
• Jos toiminta pitää lopettaa tai pienessäkin lamassa vaikka myydä toisille, ei mitään oikeaa itsenäisyyttä ole olemassa.

Vapautta yhdessä, kulttuurissa, ajatuksissa:

• Kollektiivinen vapauden ja mahdollisuuksien kulttuuri.
• Diversiteetti on vapautta. Mutta asioiden standardisointi on myös vapautta.
• Ei ehdollistuta itse tai ehdollisteta toisia ”de facto” systeemeihin tai toimittajiin.
• Vapauden etiikka – vapauteen liittyy aina eettinen pohja ja eheys, joka auttaa myös ylläpitämään vapautta yhdessä.
• Herkkyys kahlitseville asioille – kaikenlaiset kahleet kasvavat vähitellen.
• Puolustetaan oikeuksiamme – niin digitaalisia kuin kaikkia muitakin.
• Itsenäisyydessä on aina se jokin, joka on itsenäinen – yksilö, yritys, yhteisö… Paikallisten yhteisöjen olemassaolo on osa yhtenäisyyttä, osa sen mekanismeja ja symboleja. Pitkykin on itsenäisyytemme merkki ja kanava kehittää sitä – aivan miten ja mihin suuntaan itse haluamme.

t. Matti Vuori