Pitky ja Pirkanmaan Ekonomit järjestivät 12.1.2023 jäsenilleen ja jäsenille mahdollisuuden tarkastella lähemmin Sitran tuoreita megatrendejä vuodelle 2023. Tampereen pääkirjasto Metsossa järjestetty Tulevaisuustyöpaja oli tiivis keskustelutilaisuus, jossa käytiin läpi Sitran Megatrendien viisi pääteemaa: Luonnon kantokyky murenee, hyvinvoinnin haasteet kasvavat, demokratian kamppailu kovenee, kilpailu digivallasta kiihtyy ja talouden perusta rakoilee. Osallistujat silmäilivät myös ohjelman ohessa pääteemojen alle sijoitetut 55 alatrendiä. Työpajan veti Pitkyn puheenjohtaja Anu-Maria Laitinen, joka on myös Pirkanmaan Ekonomien jäsen.

Ryhmätyönä etsittiin osallistujille keskeisiä teemoja fokusoimatta erikseen mihinkään erityiseen pääteemaan. Kolme teemaa nousivat esille. Niillä kullakin on merkittävä rooli megatrendien joukossa oman erityisluonteensa ansiosta.

Digivalta ja ulkomaiset jätit

Digivallan keskittyminen jättiläisyrityksille puhutti kovasti osallistujia. Jätit ovat ongelma monessa suhteessa: me olemme niille digitaalisia alamaisia, riippuvuus jättien alustoista muodostaa suuren riskin, oma innovointi tyrehtyy kun jo koululaiset ehdollistetaan muiden ekosysteemien tukemiseen, datan kerääminen ja hyödyntäminen parantaa ihmisten hyvinvointia, mutta vääränlainen datan kerääminen voi myös heikentää sitä.

Sota-aika korostaa riskejä nostaessaan esille homogeenisten muiden hallitsemien infrastruktuurien ongelmat ja tuottaessaan digitaalisten laitteiden komponenttien saatavuudelle vakavia häiriöitä. Tietoturvallisuus ja tietosuojakaan ei saisi olla vieraissa käsissä, eli algoritmeissa ja geopoliittisissa lokaatioissa.

Nyt on tullut aika murtaa digijättien valta. Iso osa siitä on mentaalista. Ensimmäinen askel siihen on murtaa se mielikuva, että ulkomaiset jätit ovat väistämättömiä. Toinen steppi on synnyttää entistäkin vahvempi osaamisen identiteetti, eli että me Euroopassa, Suomessa ja Pirkanmaalla pystymme mihin tahansa – nyt myös kriittinen piirituotantokin on iduillaan.

Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen todettiin olevan hyviä vaihtoehtoja monessa mielessä. Niissä on pohja jäteistä riippumattomalle käytölle ja ohjelmistoliiketoiminnalle, mutta niiden soveltamisen käyttöön koettiin lisää tietoisuutta, osaamista ja harjoitusta vaativaksi.

Muunlajisten olijoiden oikeudet

Mielenkiintoinen keskustelunaihe oli muunlajisten olijoiden oikeuksien nouseminen ja sen vaikutus yhteiskunnalliseen kehitykseen. Ihmiskunta (tai ainakin kaupungistunut eurooppalanen valtakulttuuri) on historiallisesti kohdellut eläimiä kaltoin. Niitä on pidetty tuotantoresursseina ja biologisina robotteina. Mutta ymmärrys kasvaa koko ajan ja nykyään ymmärretään esim. kasveilla olevan hienostuneita systeemisiä viestintäjärjestelmiä. Turkistarhauksen ohella on alettu miettiä jo kalojenkin kasvattamista. Liito-oravat saavat kaupunkien rakentajat suunnittelemaan alueita niiden ehdoilla, ja näin ne ovat välillisesti jo melkein mukana demokraattisessa päätöksenteossa.

Miten tämä etenee? Sääntely on yleensä ensimmäinen askel, muuttuuko ruokavaliomme tulevaisuudessa vähemmän eloperäiseen suuntaan? Kehittyykö eläinlääketiede lemmikkien suhteen edelleenkin? Muuttuuko vähitellen koko suhtautumisemme maapallon muuhun asumistoon – ja sen myötä ihmiskuntaankin? Voivatko talousalueet profiloitua uuden ekologisen maailmankäsityksen myötä aivan uusilla tavoilla? Miten virtualisoituva maailmamme muuttaa maailmankuvaamme? Skenaarioita ja kysymyksiä riittää.

Tämä teema on hyvä pohdittavaksi tietojenkäsittely-yhdistyksenkin kannalta, sillä se nostaa esille radikaalien kehityskaarien mahdollisuuden ja erilaisten skenaarioiden aikajänteiden miettiminen.

Muistutus hyvinvoinnista kaiken tavoitteena

Hyvinvoinnin parantaminen ja luonnon kanssa vuorovaikutuksessa eläminen koettiin tulevaisuuden keskeiseksi haasteeksi ja kehittämistavoitteeksi, jota muut megatrendien teemat kuten digitaalisuus, demokratia ja talous, palvelevat. Tämä on syytä muistaa. Kaikki muu on välineellistä ja niiden käsittelyssä on muistettava tärkeimmät tavoitteet, vaikka ne juuri tietojenkäsittelyn maailmassa saattavatkin jäädä muotien jalkoihin. Ja kaikilla megatrendeillä on monensuuntaisia vaikutuksia. Esimerkiksi digitalisaatio ja globaalit tietoverkot ovat tuoneet koko maailman kaikkien lähelle, mutta toisaalta tuloksena voi olla välineriippuvuuden ja tavarakulttuurin tuottamaa sosiaalista epätasa-arvoa.

Muuta keskustelua

Keskusteltiin myös erilaisten megatrendien etenemisen nopeudesta, etenemisen virstanpylväistä ja eritahtisista trendien kiihtymisistä. Huomattiin, että meillä kaikilla on omat ja viiteryhmiemme kuplat. Se, mikä kuulostaa keski-ikäisestä radikaalilta ja mahdottomalta, voi olla opiskelijanuorille aivan tavallista ajattelua

Tilaisuus tarjosi paljon avointa keskustelua ja sopivaa irtautumista arkisesta retoriikasta. Megatrendien pitämistä esillä tulevaisuutta koskevassa keskustelussa kannattaa selvästi jatkaa.

Kiitos aktiivisille osallistujille!

Teksti: Anu-Maria Laitinen ja Matti Vuori

Kuvakollaasi: Anu-Maria Laitinen ja Matti Vuori