Pitkyläiset ja tansanialaiset Viron X-Roadilla

Teksti ja jutun kuvat kaavioita lukuun ottamatta: Ilpo Tolvanen

Pitkyläiset ja tansanialaiset Viron X-Roadilla (Juttusarjan osa 2/2)

Kertomus Pitkyn ja tansanialaisten Tallinnan vierailusta eHealth-hankkeen workshopissa.

Tansanian ja Viron lähtötilanteet kansallisen tietojärjestelmän kehittämiseen ovat olleet samanlaiset eli järjestelmät olivat varsin kehittymättömiä. Käytännössä Virolla ei pahemmin ollut vanhoja järjestelmiä taakkana. Se saattoi hypätä vähintään yhden kehityssukupolven yli. Koska rahaa oli vähän, oli rakennettava yksinkertainen ja tehokas järjestelmä avoimuuden pohjalle. Valtio otti tärkeän roolin määräämällä perusasioista lain voimalla.

Tallinnassa isäntänämme toimi eTerveys-arkkitehtuurin huippuasiantuntija Madis Tiik. Hän on toiminut myös Sitrassa vanhempana neuvonantajana ja kiertää nykyään ympäri maailmaa saarnaamassa eHealthin parantavasta voimasta. Kokonaisvaltaisen arkkitehtuurin esittämisen lisäksi Madis näytti meille käytännön toteutuksia sekä maalaili tulevaisuutta.

Madis Tiik kertoo Viron X-Roadista

Tapasimme TalTech Mektoryssä, joka Tallinnan yliopiston yhteydessä toimiva monipuolinen keskus, jossa on opiskelijoiden, tutkijoiden, yritysten ja startuppien tarpeiden lisäksi tarjolla tekniikan ihmeitä myös lapsille.

Viron järjestelmässä voi ajatella olevan kaksi peruselementtiä. Kaikki tieto on vapaata ja se liikkuu internet X-väylää pitkin. Väylä on kuin rautatie, jossa kuljetetaan tietokontteja. Rautatie on yksinkertainen tehokas kuljetusväline eikä se tiedä, mitä konteissa on. Kaikki data on tallennettuna yhdessä alkuperäisessä paikassa vahvasti turvattuna. Toinen elementti on vahva tunnistus, joka nykyään pohjautuu henkilökorttiin ja mobiilivarmenteeseen. Madiksen mukaan kaikki muu Virossa voidaan suorittaa digitaalisesti paitsi naimisiin meno ja maakaupat. Tässä yhteydessä ei ole mahdollista laajemmin kuvata Viron järjestelmää. Lopussa on muutamia linkkejä.

Terveydenhuollon prosessi ei sinällään ole muuttunut. Madis painottaa, että on tärkeää ymmärtää, mitä palvelua on ostamassa – mikä asia tulee paremmaksi ja miten. ”Jos et ymmärrä, älä osta, saat vain kasan kallista turhaa tekniikkaa.” Sopisi meilläkin niin moneen paikkaan (toimittajan huokaus). Viron järjestelmät kehittyvät edelleen. Terveydenhuollossa oli eHealth 2.0 vuosina 2005-17, eHealth 3.0 on meneillään ja varsinaisesta järjestelmästä on menossa kuudes versio. eHealth1 kustannukset olivat noin 100$/hlö, eHealth2 10$/hlö ja eHealth3 1$/hlö. Terveydenhuollon tietojärjestelmien kokonaiskustannukset 2005-10 olivat 10 milj. € eli noin 7,5€/hlö. Käytännössä it-ratkaisun osuus oli vain 18%, mutta standardointi vei yli 30% ja projektityö yli 20%.

eHealth 4 on tulossa. Siinä on vahvasti mukana mobiilidata, tekoäly ja terveydenseuranta. Henkilökohtainen ”healthaccount ”erilaisine ”sympton checkereineen” on työn alla. Tavoitteena on ilmainen palvelu, joka vähentää turhia lääkärikäyntejä, mutta samalla kehottaa menemään lääkäriin silloin, kun on tarvis. Ratkaisua haetaan myös siihen, että suuri joukko ihmisiä ottaa yhteyden terveydenhuoltoon, mutta eivät mene lääkäriin eikä missään ole tietoa siitä, miten he ovat ratkaisseet ongelmansa. Suomalaisia moinen avoimuus voi hirvittää, mutta Madis painottaa, että tiedon omistaja päättää, mitä sillä saa tehdä. Virossa kansalaiset voivat niin halutessaan jakaa mm. terveysdataa someen. Yksi suosituimmista jaoista on kohtuäänet facessa. Toki Madiskin tunnistaa ongelmakohtia ja toteaa, että eurooppalainen GDPR on hyvä, mutta ei tarjoa aina ratkaisua.

Saimme käytännön esimerkin Madiksen kumppaneilta etänä Amsterdamista. My Health@Hand –toteutus tarjoaa kännykkäsovelluksen, jolla kerätään ja tallennetaan tietoa, kommunikoidaan ja opitaan hoitamaan paremmin terveyttä. Siinä on käyttäjän sovellus ja hoitohenkilön sovellus, jotka kommunikoivat keskenään. Tutustuimme tarkemmin odottavan äidin osuuteen, jossa hän voi tallentaa ja saada tietoa raskauden etenemisestä ja olla yhteydessä hoitohenkilöön. Järjestelmää pilotoidaan useissa Afrikan maissa.

Madis neuvoo, että nyt pitää testata ja katsoa mihin mennään ja mitä tarvitaan. On paljon uutta kaikille osapuolille. Esimerkkinä uudesta avoimuudesta suomalaiset voivat ostaa reseptilääkkeitä Viron apteekeista. Suomen Kanta-järjestelmässähän on otettu oppia Viron Health Information Change-järjetelmästä (virolaisilla ei kuulemma ole tarvetta tehdä kaikista lyhenteitä).

Ns. kehitysmaat voivat kohta olla tietojärjestelmissään edellä Eurooppaa, koska ne ovat voineet hypätä suoraan mobiilitekniikkaan eikä siellä ole samanlaisia poliittisia ja kaupallisia jarruja kuin meillä.