16.9.2021 pidetty tapahtuma oli jatkoa toukokuiselle kiertotaloutta käsitelleelle tapahtumalle . Nyt olivat käsittelyssä kestävän kehityksen tarvitsevat data-alustat. 

Teema toi paikalle mukavasti osallistujia monelta paikkakunnalta ja monenlaisilta taustoilta – myös opiskelijoita.

Webinaarin iso teema oli se, että data on kestävän kehityksen kannalta aivan keskiössä. Oikeaa dataa tarvitaan mahdollistamaan materiaalivirtojen seuranta, taloudellinen päätöksenteko, regulaatio – eli siis aivan kaikki. Mutta hyvä datan ja sen käytön suhteen ollaan vielä aivan kehityksen alkumetreillä. 

Esitykset aloitti Motivan toimitusjohtaja Vesa Silfver. Hänen ekapointtinsa oli, että yhteiskunnat on ylipäätään rakennettu lineaarisille materiaalivirroille – raaka-aineiden tuotannossa tuotannon ja kulutuksen kautta hävitykseen. Siksi materiaalisia systeemejä pitää miettiä uusin silmin: mitä liikkuu, missä kunnossa, miten kutakin kannattaa käsitellä niin, että se on järkevää. Tarvitaan optimointia, ja se on vaikeaa. Aihepiirissä on kyllä jo toimijoita, joita Motivan projektissa on selvitetty – on alustoja, datalähteitä, markkinapaikkoja ja paljon muuta, mutta kokonaisuus on vielä haussa. Siksi asiaa pitää lähestyä miettimällä asioita konseptien kautta, menemättä vielä tietojärjestelmien kehittämiseen. Olennaista on löytää edelläkävijät ja viedä asioita eteenpäin heidän kauttaan. Homma on haastavaa, sillä Motiva haluaa luoda ekosysteemien alustan, joka mahdollistaa siis elävän, kehittyvän kulttuurin. Motiva on ollut jo pilotoimassa asioita Pirkanmaalla ja Helsingissä ja haasteet alkavat hahmottua. Lue lisää Vesan kalvoista ja katso esitystallenne (sen tiedot ovat tämän jutun lopussa).

Tampereen yliopiston ohjelmistotuotannon professorin Kari Systän esityksessä päästiin tutustumaan datan haasteisiin. Kari on kollegoineen myös miettinyt asiaa konseptitasolla pohtien ja demoten erilaisten datalähteiden yhdistämistä. Ideana on se, että pelkät arviot eivät jatkossa riitä, vaan päästöjä pitää laskea ihan oikeasti. Demosysteeminä oli yksinkertainen automatka Tampereelta Ruovedelle. Sen aiheuttamien päästöjen laskenta vaatii jo useita datalähteitä: automallin päästöt, matkan kulku kartalla, ilman lämpötila ja sen vaikutus, sähkotuotannon päästöt. Ja jokaisella datalähteellä on haasteensa API:sta datan käytettävyyteen. Jos asiaa tekisi bisneksenä, tulee kyseeseen datatalouden logiikka: datasta pitää maksaa, kaivattaisiin kokonaisuutta koordinoivaa tahoa. Jo siis yksinkertainen esimerkki osoittaa dataan liittyvät haasteet. Tsekkaa Karin kalvot. Hänenkin esityksensä löytyy videotallenteelta.

Kolmas esiintyjä oli CGI:n Lead Consultant Atso Andersén. Atso muistutti, että vaikka nyt ympäristödata koskee eniten isoja yrityksiä, se on pian kaikkien haaste: vaikkapa asumisen ympäristövaikutuksista pitää jatkossa löytyä dataa, lisäksi datan pitää olla todellista. Nyt eletään arvioiden varassa, jotka ovat todellisuuden proxyjä. Pitää päästä mittaamaan todellisuutta samoin kuin yritysten kannattavuuskaan ei selviä tilastoista, vaan kirjanpidosta. Datan tarve on valtava, mutta se tulee muuttamaan taloutta radikaalisti, kun ympäristövaikutukset tulevat oikeasti ohjaamaan investointeja ja kaikkea liiketoimintaa. Tutustu Atson kalvoihin – ja katso esitys videolta.

Esitysten jälkeisessä keskustelussa nostettiin esille lisäksi tällaisia pointteja:

• Etukeno: Suomi on data-asioissa kehityksen kärjessä – pitää olla rohkea ja tehdä asioita yhtä isosti kuin vaikka Linuxia.
• Globaali tuotanto: On iso haaste datan keruulle, että pienessä maassamme on vähän tuotteita, joiden valmistusketju ei olisi globaali.
• Murroksen hallinta: Asioiden jakamisen halu vaihtelee – murroksessa on riskinsä, jos tuntuu, että voi jäädä huonoon asemaan. Tämän vuoksi Motivakin haluaa pysyä vielä konseptitasolla ja toimia edelläkävijöiden kanssa. Edut ovat selvät eikä tule heti lukittuja liiketoimintamalleja. Murroksessa syntyy yrityksiinkin tuskaa. Siksi tarvitaan johtajuutta.
• Osaamitarpeet: Kestävän kehityksen kokonaisuus on hyvin laaja ja kukaan ei hallitse siitä kaikkea. Siksi tarvitaan monenlaisia osaajia heidän yhteistyötään – poikkitieteellistä ristiinpölytystä (ihan kuin nämä seminaaritkin tuovat erilaisia osaajia yhteen!). Tarvittavat osaamisalueet muodostavat tosiaan laajan kokonaisuuden: alustat, API:t, liiketoiminta jne… ja kaiken alla on myös luonnontieteellinen ymmärrys materiaaleista, joiden olemus on kuitenkin fysiikkaa ja kemiaa.

Esitykset ja esiintyjien keskustelu nauhoitettiin. Tallenne on Pitkyn YouTube-kanavalla.

Videon osuudet: alussa Vesa Silfver, 00:33:55 alkaen Kari Systä, 00:58:14 Atso Andersén, ja 1:21:35 alkaen loppukeskustelu puhujien kesken.

Tilaisuuden juonsi ja puhujia jututti Timo Pellikka CGI:ltä. Pitkyn terveiset toi varapuheenjohtajamme Petri Parkkali. Fiilikseksi jäi, että webinaari rikasti taas kuvaa kokonaisuudesta ja antoi hyviä eväitä miettiä jatkoa teemalle. Tässä ollaan isosti uuden äärellä! Webinaarisarjan kolmas osa toteutunee ensi vuoden puolella.

Kiitos hienosta webinaarista esiintyjille, yleisölle ja ”henkilökunnalle”.

Teksti: Matti Vuori, Petri Parkkali & Timo Pellikka

LIITE: Miksi tietotekniikkaihmisten pitäisi innostua kestävästä kehityksestä? 

Se on dataintensiivistä maailmaa, jossa automaatio on tärkeää niin datan kuin materiaalienkin käsittelyssä. Jotta se sujuu tehokkaasti nykymaailmassa, kaikki tehtävät asiat ja tuotteet pitää jäsentää, luokitella, nimetä ja merkitä. Ne pitää tunnistaa eri tilanteissa elinkaarensa aikana. Niitä pitää seurata herkeämättä. Asioita on tärkeää voida ennakoida. Tätä tarvitaan vaikuttavaan jakamistalouteen, tuotteiden elinkaaren pidentämiseen, kierrättämiseen ja hävittämiseen erilaisissa konteksteissa.

Sattumoisin tämä on ihan samaa juttua kuin mitä muukin dataohjattu toiminta tarvitsee. Kiertotalous on myös datataloutta. Ollaan innovaatioiden aarrearkun äärellä.

Tämä on siis osaamistaloutta. Tarvitaan mm. seuraavia ICT-maailman osaamisia:

• Datatieteilijöitä tunnistamaan dataa ja sen mahdollisuuksia. 
• Integraattoreita yhdistämään systeemejä ja niiden dataa.
• Sensoriporukkaa tekemään materiaalisista asioista seurattavia ja tunnistettavia.
• Tekoälyosaajia (erit. koneoppiminen, konenäkö) on monenlaiseen tehtäväsarkaan logistiikasta analytiikkaan.
• Tietojärjestelmä- ja kokonaisarkkitehtuuriväkeä luomaan alustoja.
• Antropologeja, asiakas- ja käyttäjäymmärrysosaajia ymmärtämään ihmisiä uusissa esim. jakamistilanteissa ja preferensseissä.
• Vuorovaikutussuunnittelijoita, palvelumuotoilijoita ja prosessisuunnittelijoita tekemään asiat mukaviksi ja vaivattomiksi kaikille toimijoille kuluttajista firmojen vastuullisuustehtäviin.
• Systeemiajattelevia konseptisuunnittelijoita  hahmottamaan kokonaisuuksia.
• Standardointi- ja laatuihmisiä katsomaan asioiden perään ja huolehtimaan tulevien regulaatioiden noudattamisesta järkevällä tavalla
• Tietoturva- ja tietosuojaosaajia miettimään tämän alueen omia erityiskysymyksiä. Tietosuojaan on tässä kontekstissa sukua datan omistajuus, mikä tekee asioista potentiaalisesti mielenkiintoisia.
• Bisnesihmisiä miettimään miten tästä kaikesta saa elantonsa.
• Jne…

Tietenkin konkreettiset osaamis- , kehittämis- ja operointitarpeet riippuvat aina kontekstista ja niitä on ziljoona erilaista. Ja niiden ymmärtäminen on kaikkein tärkeintä. Hyvää ATK:ta ei synny ilman kykyä ymmärtää konteksteja perusteellisesti.

Kivaa tässä on se, että uudessa ajattelussa ja kontekstissa voidaan myös hyödyntää ja yhdistää eri alojen kokemuksia. Näinhän ne innovaatiot usein syntyvät.

(Vuoren teksti on aiemmin postattu LinkedIniin. Tämä versio on vähän editoitu)